Ajanlaskumme on kääntynyt uuteen vuoteen. Mitä se tuo tullessaan? Se on vielä kirjoittamaton lehti tai sivu mutta vanhan vuoden poliittiset tapahtumat ja ilmiöt varmaan siinä edelleen esiintyvät. Presidenttimme uudenvuodenpuheen
painokkaat sanat kansalaisille sekä poliittisille päättäjille ovat huomion arvoisia, joita kaikkien tulisi miettiä itse tykönään sekä muuttaa hieman suhtautumistaan ympärillämme velloviin kriiseihin. Vaikka puheen sisältö oli huolien täyttämä, niin siinä kehotettiin myös yksituumaisuuteen ja luotiin toivon pilkahduksia mm. pandemian selättämiseksi tai vuoropuheluun lisäämiseksi valtioiden välisissä suhteissa (mm. Ukrainan tilanne).
Ajanlaskumme on kääntynyt uuteen vuoteen. Mitä se tuo tullessaan? Se on vielä kirjoittamaton lehti tai sivu mutta vanhan vuoden poliittiset tapahtumat ja ilmiöt varmaan siinä edelleen esiintyvät. Presidenttimme uudenvuodenpuheen painokkaat sanat kansalaisille sekä poliittisille päättäjille ovat huomion arvoisia, joita kaikkien tulisi miettiä itse tykönään sekä muuttaa hieman suhtautumistaan ympärillämme velloviin kriiseihin.
Vaikka puheen sisältö oli huolien täyttämä, niin siinä kehotettiin myös yksituumaisuuteen ja luotiin toivon pilkahduksia mm. pandemian selättämiseksi tai vuoropuheluun lisäämiseksi valtioiden välisissä suhteissa (mm. Ukrainan tilanne).
Julkisuudessa on käytetty koronaepidemiasta kertomiseen tuhansia sanoja ja kirjoitettu satoja palstamillimetrejä niin lehdissä kuin sähköisillä alustoilla tänä kahdenvuoden ajan, kun epidemia on pitänyt meitä otteessaan. Siitä vaihdetaan mielipiteitä perheen jäsenten, tuttavien ja tuntemattomien kanssa. Haluaisin sanoa tässä vuoden ensimmäisessä kirjoituksessa painavat sanat niille, jotka eivät ota rokotusta kuka mistäkin syystä, ei käytä maskeja julkisilla paikoilla tai vähättelevät kohdaltaan tartuntariksiä mutten nyt halua pahoittaa mieliä syvällisesti.
Kysyn vain miksi he ovat valmiita ottamaan kohdalleen epidemiariskit, jotka saattavat olla kohtalokkaat itselle tai läheisille sekä kanssa kulkeville. Me emme kaiketi halua epidemiasta uutta ”mustaa surmaa” (v. 1346–1353), joka surmasi Euroopan silloisesta väestöstä 30–60 prosenttia eli 25–50 miljoonaa ihmistä. Tämänhetkisen tiedon mukaan koronakuolemia on maailmassa 5,44 miljoona ja tautitapauksia 288 miljoonaa.
Suomessa 260.000 tapausta ja kuolemia 1564. Lukemat ovat hätkähdyttäviä kaiken lisäksi, kun luvut muuttuvat koko ajan huonompaan suuntaan. Epidemiajanalle pitää lisätä myös taloudelliset tai sosiaaliset tappiot; voidaan inhimillisesti katsoen puhua ihmiskunnan selviytymisen kannalta kovimmasta haasteesta sitten toisen maailman sodan.
Yhteiskunnallisia haasteita (sekä koko maailmaa) on odottamassa meitä jo nurkan takana riittävästi, jopa jo porstuassa (eteisessä) kuten ilmastokriisi, kansainvaellukset, paikalliset sodat ja ääriliikkeiden liikehdintä. Tulemmeko me ihmiskuntana selviämään jatkuvasta poliittisesta ”käden väännöstä” tai luonnonvarojen tuhlailevasta käytöstä niin, että tulevilla sukupolvilla olisi siedettävä ja ihmisarvoinen elämän Suomessa sekä koko maapalolla
Kirjoituksen tekniset tiedot
Kirjoitus on oikoluettu Microsoftin Word - ohjelmalla sekä manuaalisesti kirjoittajan toimesta. Olen yrittänyt rutistaa sanottavani n. 200–395 sanaan niin, että Internet lukemisen lainalaisuudet täyttyvät. Kirjoituksessa on sanoja 288 otsikko mukaan luettuna.
