Kirjoituksen otsikkolainaus tulee Mamba-bändin kappaleesta ”Kovat ajat”, se on julkaistu vuonna 2002. Sanoitus peilaa hyvin nykyhetkeemme mutta tekstintekijä Tero Vaara ei ehkä tuolloin mietiskellyt mitä meillä on edessämme koko karmeudessaan (en nyt voi laittaa laulun tekstiä tähän mutta se löytyy hakukoneilla, jos siihen haluaa tutustua). Ensin tuli koronaepidemia maailmanlaajuisesti sitä ei ole vieläkään selätetty ja todennäköisesti se jää hyörimään ympärille muuntautuneena viruksena. Kesken epidemian Venäjä aloitti laajennetun hyökkäyssodan Ukrainassa.
Kirjoituksen otsikkolainaus tulee Mamba-bändin kappaleesta ”Kovat ajat”, se on julkaistu vuonna 2002. Sanoitus peilaa hyvin nykyhetkeemme mutta tekstintekijä Tero Vaara ei ehkä tuolloin mietiskellyt mitä meillä on edessämme koko karmeudessaan (en nyt voi laittaa laulun tekstiä tähän mutta se löytyy hakukoneilla, jos siihen haluaa tutustua).
Ensin tuli koronaepidemia maailmanlaajuisesti sitä ei ole vieläkään selätetty ja todennäköisesti se jää hyörimään ympärille muuntautuneena viruksena. Kesken epidemian Venäjä aloitti laajennetun hyökkäyssodan Ukrainassa.
Se on jo sotinut vuodesta 2014 Itä-Ukrainassa sekä liittänyt itseensä Ukrainan Krimin niemimaan vastoin kansainvälistä oikeutta. Lisäksi se on ampunut Buk-ohjuksella Itä-Ukrainassa alas, todennäköisesti Itä-Ukrainan separatistien (irrottautumispyrkimys) avustuksella, malesialaisen matkustajakoneen vuonna 2014 siinä kuoli 283 matkustajaa ja 15 miehistön jäsentä.
Uutiset sodan keskeltä Ukrainasta ovat karmaisevia, kun Venäjä sotajoukot käyttävät raakalaismaisia tekoja siviiliväestöä vastaan. Joukkohautojen uhrien kohtaloa ei ole päästy tutkimaan kunnolla sotarikosoikeuden näkökulmasta mutta toivotaan, että sen aika tulee vielä. Joukkohautojen uhrien omaiset ja uhrit eivät saa oikeutta todennäköisesti vielä vuosiin tai vuosikymmeniin.
Olemme saaneet elää pitkän rauhanajan Suomessa ja Euroopassa. Meillä ei ole kokemusta siitä millaista on elää sodan olosuhteissa kuten vanhempamme saivat kokea Venäjän hyökkäyssodassa Suomea vastaan 40-luvulla. Sodasta palanneet vanhempamme traumatisoituivat (voimakkaan kokemuksen aiheuttama henkinen vamma) sotarintamilla mikä on näkynyt kotiin palanneitten elämänvaiheissa ja sodan jälkeen syntyneiden sukupolvien elämässä.
Millaiset jäljet Ukrainassa keskellä Eurooppaa riehuva sota jättää sodan keskellä eläviin ja seuraaviin sukupolviin sitten kun aseet joskus lasketaan. Venäjän hyökkäyssota jättää taakseen raunioina olevan maan, tuhansia haavoittuneita niin fyysisesti kuin henkisesti. Toipuminen tästä sodasta kestää vuosikymmeniä, ellei satoja vuosia.
Lisäksi myös meitä suomalaisia lähelle on tullut pelonilmapiiri tulevaisuudestamme kaiken tämän keskellä meitä, ainakin useimpia, ahdistaa ilmastomuutos, joka on tuleville sukupolville ihmiskunnan kohtalonkysymys. Elämme nyt valtavan epätietoisuuden hetteikössä, kun emme tiedä mitä huominen tuo tulessaan ja millaiset vaikutukset sillä on elämäämme niin täällä Suomessa kuin muualla maailmalla.
Kirjoituksen tekniset tiedot
Kirjoitus on oikoluettu Microsoftin Word - ohjelmalla sekä manuaalisesti kirjoittajan toimesta. Olen yrittänyt rutistaa sanottavani n. 200–395 sanaan niin, että Internet lukemisen lainalaisuudet täyttyvät. Kirjoituksessa on sanoja 293 otsikko mukaan luettuna.
