Yle uutisoi HS-veden Hattulan vesivuodosta 3.8. Huhtikuusta lähtien on mennyt vuorokaudessa 300 000 litraa (300 kuutiota vrk.) juomakelpoista vettä maastoon. Näillä näppäimillä vuotokohta on paikallistettu 450 metrin alueelle putkistossa. Jokainen tietää kuinka isosta määrästä vettä on kyseessä, jos mm. Hattulan tapauksessa vettä on mennyt mäkeen huhtikuusta saakka 300 kuutiota vuorokaudessa. Asiassa ei ole kuulemma hötkyilty, kun vesi on halpaa yhtiön mukaan (Hattulassa 30 euroa/per 300 kuutioita). Vuotoetsijöitä ei kannata käyttää tällaisissa tapauksissa työvoiman hintavuuden takia sanoo yhtiön toimitusjohtaja. Aika erikoista, ettei puhdistetun veden vuotoasiassa kannata pistää töpinäksi vuodon tukkimiseksi.
Yle uutisoi HS-veden Hattulan vesivuodosta 3.8. Huhtikuusta lähtien on mennyt vuorokaudessa 300 000 litraa (300 kuutiota vrk.) juomakelpoista vettä maastoon. Näillä näppäimillä vuotokohta on paikallistettu 450 metrin alueelle putkistossa. Jokainen tietää kuinka isosta määrästä vettä on kyseessä, jos mm. Hattulan tapauksessa vettä on mennyt mäkeen huhtikuusta saakka 300 kuutiota vuorokaudessa.
Asiassa ei ole kuulemma hötkyilty, kun vesi on halpaa yhtiön mukaan (Hattulassa 30 euroa/per 300 kuutioita). Vuotoetsijöitä ei kannata käyttää tällaisissa tapauksissa työvoiman hintavuuden takia sanoo yhtiön toimitusjohtaja. Aika erikoista, ettei puhdistetun veden vuotoasiassa kannata pistää töpinäksi vuodon tukkimiseksi.
Tavallisen vedenkuluttajan tulee saada tukittua mahdolliset vuodot kättelyssä, kun jokainen pisara maksaa kuluttajalle maltaita. Kyseisellä vesiyhtiöllä on korjausvelkaa 30 miljoonaa euroa. Suomessa on vesijohtoja uutisen mukaan 107 000 kilometriä. Kysymys kuuluu, paljonko tällä vesijohto kilometrimäärällä on kertynyt korjausvelkaa(?), joka tulisi hoitaa niin, ettei vesihuoltomme sakkaisi ja aiheuttaisi vesiepidemiaa. Lähteiden mukaan Suomessa on ollut vuosina 1998–2003 56 vesiepidemia, joka sairastutti 16 800 ihmistä.
Vesikuluttajina emme aina kiinnitä siihen huomiota, kun vesi solisee kraanasta, kun vain avaamme sulkijan. Miten sitten suupannaan, jos sieltä ei tirise kuin tippoja. Monellako on varmuusvarastossaan vettä niin, että pärjäisi esim. vuorokauden. Ei sitä ole minullakaan kuin litran verran vesikannussa. Omasta mielestäni veden kuluttajahinta on kuin kultaa lorottaisi viemäriin. Rivitalo asunnossani on kylmän veden kuutiohinta 6,00 € sekä lämminvesi 9,00 € kuukaudessa.
Toivottavasti poliitikot ovat hereillä kunnissa, ettei vesilaitoksiamme yksityistetä kuten Jyväskylässä uhkasi käydä tässä taannoin silloin vetemme ehkä maksaisi maltaita sekä se ei olisi enää demokraattisen kontrollin alaisuudessa. Katselin joku ilta sitten Yleltä dokumenttia ”Kuiva Eurooppa palaa”. Dokumentti herätti kysymyksiä, että onko oikein, kun ostamme espanjalaisten halpoja vihanneksia, joita on kasteltu heidän pohjavedellään tai saamme herkutella oliiveilla samaan syssyyn.
Vihanneksissa oleva vesi on heidän pohjavettään ja se on loppumassa Pyreneiden niemimaalta dokumentin mukaan sekä aavikoituminen on lisääntynyt yksipuolisen maataloustuotannon (tehomaatalous) takia Euroopassa. Pohjavesi ei ole jokapäiväinen juttu tulevaisuudessamme siitä syystä se tulisi kirjata perustuslakiimme perusoikeudeksemme.
Yle uutinen 8.2.2020 ”Kun Tallinna yksityisti vesihuoltonsa, melkein kaikki meni pieleen – "Älkää tehkö Suomessa näitä virheitä", sanoo kilpailuviraston johtaja”
Kirjoituksen tekniset tiedot
Kirjoitus on oikoluettu Microsoftin Word - ohjelmalla sekä manuaalisesti kirjoittajan toimesta. Olen yrittänyt rutistaa sanottavani n. 200–395 sanaan niin, että Internet lukemisen lainalaisuudet täyttyvät. Kirjoituksessa on sanoja 312 otsikko mukaan luettuna.
