Onko suomalaisessa politiikassa eli eduskuntapuolueiden kesken poliittista nokittelua? Median varassa olevana sellainen vaikutelma tulee kun tiedotusvälineet myllyttävät näyttäviä otsikoita ja ns. keskusteluja kanavillaan poliittisesta päätöksen teosta. Valtatie 19:n varrella asuvana tästä myllytyksestä tulee mielleyhtymiä, että nyt ollaan vähintään valmistautumassa toiseen talvisotaan kun kaikki yhteiskunnan osa-alueet sakkaavat sellainen tilannekuva annettaan julkisuudessa.
Onko suomalaisessa politiikassa eli eduskuntapuolueiden kesken poliittista nokittelua? Median varassa olevana sellainen vaikutelma tulee kun tiedotusvälineet myllyttävät näyttäviä otsikoita ja ns. keskusteluja kanavillaan poliittisesta päätöksen teosta. Valtatie 19:n varrella asuvana tästä myllytyksestä tulee mielleyhtymiä, että nyt ollaan vähintään valmistautumassa toiseen talvisotaan kun kaikki yhteiskunnan osa-alueet sakkaavat sellainen tilannekuva annettaan julkisuudessa.
Palaan nykyisen hallituksen alkutaipaleelle vaalien jälkeen päämisteriksi valittu Antti Rinne laitettiin hallituskumppani Kepun toimesta eroamaan. Syihin en nyt mene sen syvemmälle mutta pitkin nykyisen hallituksen taipaleen Kepu on harrastanut poliittista nokittelua kuin taivaan linnut, jotka tunnetusti nokkivat maata jyviä löytääkseen.
Kepun hallitustaival on ollut katkeran suloinen mutta se hamusi hallitukseen koska se sai runsaasti hallitusohjelmaan itselleen tärkeinä pitämiä asioita. Hallitusneuvotteluissa se asetti kymmenen kynnyskysymystä (linkissä toteutuma)hallitukseen osallistumiselle ja ne se sai. Näyttää siltä, että poliittiset puolueet pälyilevät toisiaan ja ne ei usko puolueitten vilpittömyyteen kun mm. demarit esittivät sähkölle hintakattoa.
Oikeisto-oppositiosta parahdettiin heti, että demareilla on vaalikuume nousemassa ja hallituspuolueen kansanedustaja Ovaska (Kepu) pillastui esityksestä syyttämällä esitystä mm. sirkukseksi. Vaikka pöly ei vielä ole laskeutunut puolueensa temppuilusta luonnonsuojelulain käsittelyn yhteydessä eduskunnassa. Kuten sanottua Kepu on koko hallitustaipaleensa ajan yrittänyt kaivaa ”rusinoita pullasta” milloin mistäkin hallituksen pöydällä olevista asioista.
Osittain todennäköisinä syinä tälle käytökselle on se, että Kepulle kannatusgallupit näyttävät vaaleissa kärsimysten tietä mutta se noussut ennekin suosta. Heille lohdullista on toistaiseksi se, että yhtäkään eduskuntavaalien ääntä ei ole vielä annettu.
Tavalliselle kansalaiselle on äärettömän työlästä löytää tässä tiedonvälityksen myllytyksessä oikeanlaista kuvaa sekä tietoa mahdollisesti orastavasta myönteisestä kehitysestä yhteiskunnasamme. Media ”ansiokkaasti” kaivelee kaikkia kriisinpoikasia mutta onko tästä kaaoksesta löydettävissä toivon siemeniä? Joskus toivoisi, että keskusteltaisiin siitä, että millainen ulospääsy ja millä keinoilla, tästä lehdistön kuvaamasta, kaaoksesta päästään ulos yhteiskuntana.
Myönteisiä tulevaisuuden kuvailuja on nyt vähemmän kuultavissa tai nähtävissä kun ajaudumme kriisistä toiseen. Yhtenä hyvänä asiana kerrotaan julkisuudessa, että kansalaiset ovat ottaneet sähkön säästämisen tosissaan kun sitä Olkiluoto kolmosen ydinvoimalaa ei saada vielä tuottamaan sähköä tähän hätään mutta mitkä ovat ne muut tekijät, jotka antaisivat toivonkipinöitä meille kansalaisten elämään.
Kirjoituksen tekniset tiedot
Kirjoitus on oikoluettu Microsoftin Word - ohjelmalla sekä manuaalisesti kirjoittajan toimesta. Olen yrittänyt rutistaa sanottavani n. 200–395 sanaan niin, että Internet lukemisen lainalaisuudet täyttyvät. Kirjoituksessa on sanoja 318 otsikko mukaan luettuna.
