Työmarkkinoilla kuhisee kun Palvelualojen ammattiliitto PAM aloitti työtaistelun palkkausehtojensa parantamiseksi. Kaupassa ja logistiikkakeskuksissa ahkeroivat työntekijät ovat yhtä matalapalkkaisia kuin useat sosiaali-ja terveysalalla olevat hoitajat tai julkishallinnon suorittavassa portaassa olevat siivoojat tai ruokapalveluissa olevat työntekijät. Toisin sanoen sillä palkka ei tule toimeen varsinkaan Etelä-Suomessa eikä juurikaan muualla Suomessa. Jokaisen palkkatyöläisen pitää maksaa vuokrat tai asuntolainat, bensapumpulla käynnit ja sähkölaskut sekä lapsiperheiden kulut ovat sellaisia, että euroja on venytettävä tullakseen toimeen.
Työmarkkinoilla kuhisee kun Palvelualojen ammattiliitto PAM aloitti työtaistelun palkkausehtojensa parantamiseksi. Kaupassa ja logistiikkakeskuksissa ahkeroivat työntekijät ovat yhtä matalapalkkaisia kuin useat sosiaali-ja terveysalalla olevat hoitajat tai julkishallinnon suorittavassa portaassa olevat siivoojat tai ruokapalveluissa olevat työntekijät. Toisin sanoen sillä palkka ei tule toimeen varsinkaan Etelä-Suomessa eikä juurikaan muualla Suomessa.
Jokaisen palkkatyöläisen pitää maksaa vuokrat tai asuntolainat, bensapumpulla käynnit ja sähkölaskut sekä lapsiperheiden kulut ovat sellaisia, että euroja on venytettävä tullakseen toimeen. Eräs Pamin lakkovahti sanoi Yle-uutisessa: "Pelkät peukut ei auta, euroilla maksetaan sähkölaskut". Niin että peukutuksilla ei tulla toimeen kun asiakkaat eivät malta olla kaupoista poissa lakon aikana, jotka pyörivät joko esimiesvoimin tai muulla rikkurityövoimalla.
Kotikulmilla on suurin peltomarketti lakon piirissä ja muita pienempiä kauppoja on avoinna, näin on varmaan muillakin paikkakunnilla. Pikkupuoteihin voi pihahtaa ostoksille jos ei kestä ilman parin päivän peltomarketissa käyntiä. Näyttää olevan, että omanokka ensin ja sitten ehkä muitten etu solidaarisuus näyttää olevan katoavaa kansanperinnettä. Minun työhistoriani aikana jos lakkoon ajauduttiin niin rikkuriksi ryhtyminen olisi ollut häpeällistä ja epäkunnioittavaa muita työntekijöitä kohtaan yhteisasian puolesta toimittaessa. Lakon tulessa sitten kitkuteltiin lakkokorvauksella niin kauan kuin asia vaati.
Solidaarisuudella kerrotaan kauppiaille tai kauppaketjuille, että ns. hypermarketeissa tai muissa kaupoissa työskentelevät tarvitsevat sellaisen palkan, että sillä tulee toimeen niin, ettei tarvitse sossunluukkua kolkutella. Ylen taloustoimittaja Parviala kirjoitti Ylen nettisivulla, että ”Miksi kaupat ovat auki, vaikka jättiliitto on lakossa?” Kirjoituksen otsikointi oli harhaanjohtavasti kirjoitettu klikkiotsikon periaatteen mukaisesti. Todellisuudessa järjestäytyneet työntekijät neuvottelevat myös siipeilijöiden palkat ja työehdot työpaikoille. Monelle työntekijälle jokainen sentti on tärkeä, jonka saa nyhdettyä itselleen työtä tekemällä mutta järjestäytyneenä liitoilta saa avustuksia mitkä luonnollisesti eivät ole työstä saatavaa palkan tasoa.
Ylen Parviala erikseen nostama lause ” Mutta liittoon kuulumattomille tätä tukea ei heru”. Sehän selvä kun järjestäytyneet ovat maksaneet jäsenmaksuja siltä varalta mm. että jos tällaiseen tilanteeseen ajaudutaan, ettei työehtoja ja palkkoja ei saada sovittua neuvottelupöydissä, niin liitto avustaa työehtojen puolesta kamppailevia jäseniään. Ylen toimittaja Parviaisen ajatusrakennelma vaikuttaa oudolta kuten edellä kirjoitin järjestäytyneet jäsenet ovat jäsenmaksuilla turvanneet selustansa tällaisissa tapauksissa. Järjestäytymättömät ovat ottaneet tosiasiassa tällaisen riksin, ettei he saa minkäänlaisia korvauksia jos työehtosopimusneuvottelut kariutuvat ja tarvitaan järeämpiä keinoja sopuun pääsemiseksi. Aika näyttää millainen lopputulema on tässä kaupanalan kiistassa.
Kirjoituksen tekniset tiedot
Kirjoitus on oikoluettu Microsoftin Word - ohjelmalla sekä manuaalisesti kirjoittajan toimesta. Olen yrittänyt rutistaa sanottavani n. 200–395 sanaan niin, että Internet lukemisen lainalaisuudet täyttyvät. Kirjoituksessa on sanoja 348 otsikko mukaan luettuna.
