Viimeviikkoina on tullut seurattua erilaisia keskusteluohjelmia, joissa ns. asiantuntijat keskustelevat erilaisista yhteiskunnallisista aiheista. Korvaani on särähtänyt useassa ohjelmassa kuulemani sananen segregaatio. Äimistelin keskusteluja kuunnellessani mitä tämä sana tarkoittaa. Entiset äidinkielen opettajani, opiskellessani kansanopistossa, teroittivat aina sitä, että kun puhut tai kirjoitat karsi vierasperäiset tai sivistyssanat pois kun sinulla on asiaa kuulijakunnalle tai kirjoitetun tekstin lukijoille. He eivät tarkoittaneet sitä, että vastaanottajaa aliarvioidaan, vaan sitä, että saan viestini perille niin ettei vastaanottaja jää miettimään vierasperäistä sanaa vaan kuulija tai lukijaa on edelleen aktiivinen vastaanottaja viesteillesi, joita ovat sanat sekä kirjoitukset.
Viimeviikkoina on tullut seurattua erilaisia keskusteluohjelmia, joissa ns. asiantuntijat keskustelevat erilaisista yhteiskunnallisista aiheista. Korvaani on särähtänyt useassa ohjelmassa kuulemani sananen segregaatio. Äimistelin keskusteluja kuunnellessani mitä tämä sana tarkoittaa.
Entiset äidinkielen opettajani, opiskellessani kansanopistossa, teroittivat aina sitä, että kun puhut tai kirjoitat karsi vierasperäiset tai sivistyssanat pois kun sinulla on asiaa kuulijakunnalle tai kirjoitetun tekstin lukijoille.
He eivät tarkoittaneet sitä, että vastaanottajaa aliarvioidaan, vaan sitä, että saan viestini perille niin ettei vastaanottaja jää miettimään vierasperäistä sanaa vaan kuulija tai lukijaa on edelleen aktiivinen vastaanottaja viesteillesi, joita ovat sanat sekä kirjoitukset.
Olettamuksena ei pidä olla se, että kaikki ovat vierasperäisten sanojen asiantuntijoita. Suomen kieli on rikas ja vivahteikas äidinkielemme, jolla kyetään ilmaisemaan myös monimutkaisia asiakokonaisuuksia. En väitä tai todistele olevani ns. haka itseni ilmaisemisessa kirjoittamalla tai puhumalla. Olen yrittänyt tehdä ahkerasti työtä asian kanssa mutta edelleen se tuottaa hankaluuksia.
Sen aikaisessa kansankoulussa, jonka minä olen käynyt ei kannustettu eikä annettu ”tukiopetusta” em. kaltaisissa suomen kielen vaikeuksissa. Toisekseen vieraan kielen opiskelussa on mielestäni A ja O että hallitsee äidinkielen kieliopin kiemurat muuten ei opita vieraita kieliä.
Nykynuorilla on tilanne toisenlainen kun he ovat mm. nettimaailman englannin kielen vaikutuspiirissä koko ajan. Nykyisessä maailmassa, joka on monin tavoin vaativampi lapsille ja nuorille on tärkeää, että kykenee toimimaan yhdellä kotimaisella ja yhdellä vieraalla kielellä.
Suomen kirjakieli on syntynyt 1500-luvulla ja maailman ensimmäinen kirjoitettu kieli syntyi n. 5000 vuotta sitten Mesopotamian Sumerissa ja se oli nuolenpääkirjoitusta. Nykypäivään; kukaan ei ehkä tiedä millaiseen suuntaan puhuttu ja kirjoitettu kieli kehittyy mutta kun kuuntelee nuorisoa en usko, että suomen kieltä puhutaan tai kirjotetaan nykyisellä tavalla kolmannen vuosituhannen (v. 3000) alussa.
Ken tietää onko silloin nykyisen kaltaista maailmaa enää olemassa kun merkit viittaavat siihen, että luonnonkatastrofi tekee ihmiskunnasta lopun luonnonmullistuksineen, jonka olemme itse sysänneet liikkeelle.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee segregaatio sanan näin: ”1.jnk ihmisryhmän (us. vähemmistön) syrjintä; tällaisen ryhmän eristäminen muusta väestöstä. 2.eriyttäminen; eriytyminen, erilaistuminen” (Kielitoimiston sanakirja).
Kirjoituksen tekniset tiedot
Kirjoitus on oikoluettu Microsoftin Word - ohjelmalla sekä manuaalisesti kirjoittajan toimesta. Olen yrittänyt rutistaa sanottavani n. 200–395 sanaan niin, että Internet lukemisen lainalaisuudet täyttyvät. Kirjoituksessa on sanoja 285 otsikko mukaan luettuna.
