Yle-uutiset kertoi 26.6., että Ukraina-tukikonserttien tuotoista, joka oli kaksi miljoonaa, meni puolet palveluntarjoajille (tekniikka jne.) ja esiintyjät saivat esiintymiskorvauksena n. 600–700 euroa. Olen olettanut, että esiintyjät tai muut sellaiset ovat mm. tukikonserteissa esiintymässä palkkioitta tai korkeintaan matka tai ateriakuluilla mukana ns. hyvällä asialla. Ylen uutisjuttu aiheesta oli kyllä mykistävä sen suhteen, että hyväntekeväisyyskeräysten keräyskulut ovat luvalla sanottuna röyhkeän korkeita varsinkin tässä puheena olevassa Ukraina-tukikonserteissa.
Yle-uutiset kertoi 26.6., että Ukraina-tukikonserttien tuotoista, joka oli kaksi miljoonaa, meni puolet palveluntarjoajille (tekniikka jne.) ja esiintyjät saivat esiintymiskorvauksena n. 600–700 euroa. Olen olettanut, että esiintyjät tai muut sellaiset ovat mm. tukikonserteissa esiintymässä palkkioitta tai korkeintaan matka tai ateriakuluilla mukana ns. hyvällä asialla.
Ylen uutisjuttu aiheesta oli kyllä mykistävä sen suhteen, että hyväntekeväisyyskeräysten keräyskulut ovat luvalla sanottuna röyhkeän korkeita varsinkin tässä puheena olevassa Ukraina-tukikonserteissa. Olen silloin tällöin erikanavien kautta avannut kukkaroani hyväntekeväisyyskeräyksille. En sano, tätä rintarottingilla, vaan asenteeni tämäkin suhteen on se, ettei ole mitään syytä kehuskella näilläkään toimilla vaan antaa keräyksiin muutaman euron tai enemmän pitämättä siitä sen kummempaa ääntä. ”Yleensä köyhä antaa vähästään ja rikkaat eivät paljostakaan”.
Ymmärrän toki sen, että keräyksistä syntyy kuluja, kun näyttää siltä, ettei ns. palveluntuottajat eivät ole kohtuullisia laskutuksessaan. En tiedä millainen eriomaisuus esim. tämän Ukraina-tukikeräyksen palveluntarjoajalla on ollut mutta tuntuu kummalliselta, että kahdenmiljoonan tuotosta menee puolet tekniselle toteuttajalle, vaikka yhtiön edustaja uutisessa yrittää pestä mustaa puhtaan valkoiseksi.
Hyvää hyvänkeräystapaa voi ja pitää noudattaa niin, että lahjoittajalle kerrotaan suoraan, että mikä osuus esim. kymmeneneuron lahjoituksesta jää todellisuudessa avustettavalle kohteelle tai kohdehenkilöille sekä mikä osuus on keräyskuluja. Valitettavasti tällaista lukiessa tulee kyyniseksi sen suhteen, että kun ihmiset hyvää hyvyyttään lahjoittavat katastrofikeräyksiin lantteja niin summasta meneekin keräyskuluihin huomattava osa.
Useasti olen ollut niin naiivi, että kun on kuullut keräystuottojen tuloksia niin olen ollut hyvilläni siitä, että ihmiset ovat kuulleet avunpyynnön mutten en ole tullut ajatelleeksi paljonko keräystuotosta menee ns. keräyskuluihin. Pyyteetöntä (Kielitoimiston sanakirja mm. ”omaa etua, hyötyä tm. itsekkäitä tarkoitusperiä tavoittelematon, epäitsekäs, puhdas, vilpitön) hyväntekeväisyys toimintaa ei ole vaan sen rasitteina ovat erilaiset tahot, jotka korkkaavat aikamoisen siivun keräyskuluina keräystuottojen tuloksista markkinataloutemme takia.
Kirjoituksen tekniset tiedot
Kirjoitus on oikoluettu Microsoftin Word - ohjelmalla sekä manuaalisesti kirjoittajan toimesta. Olen yrittänyt rutistaa sanottavani n. 200–395 sanaan niin, että Internet lukemisen lainalaisuudet täyttyvät. Kirjoituksessa on sanoja 270 otsikko mukaan luettuna.
