Politiikka on ristiriitaista niin Suomessa kuin maailmalla erilaiset näkemykset maapallon tilasta tai kansallisista kysymyksistä ovat eriävillä poluilla. Osapuolet pitävä kiinni näkemyksistään ja sovitteluratkaisuihin suhtaudutaan nihkeästi. Kotiplaneettamme on vaikeuksissa ihmisen toiminnan takia ja jos yhteisymmärrystä ei löydetä siitä, että millä keinoin tai tavoin torjumme lopullisen tuhon planeetalla. Kaikki maapallon maat vetävät kotiinpäin itsekkäistä poliittisista tai taloudellisista syistä johtuen niin, että ollaan pattitilanteessa niistä toimista, jota tulisi tehdä planeetan säilyttämiseksi elinkelpoisena myös tuleville sukupolville.
Politiikka on ristiriitaista niin Suomessa kuin maailmalla erilaiset näkemykset maapallon tilasta tai kansallisista kysymyksistä ovat eriävillä poluilla. Osapuolet pitävä kiinni näkemyksistään ja sovitteluratkaisuihin suhtaudutaan nihkeästi. Kotiplaneettamme on vaikeuksissa ihmisen toiminnan takia ja jos yhteisymmärrystä ei löydetä siitä, että millä keinoin tai tavoin torjumme lopullisen tuhon planeetalla.
Kaikki maapallon maat vetävät kotiinpäin itsekkäistä poliittisista tai taloudellisista syistä johtuen niin, että ollaan pattitilanteessa niistä toimista, jota tulisi tehdä planeetan säilyttämiseksi elinkelpoisena myös tuleville sukupolville. Mediavirassa aiheen käsittely on jäänyt taka-alalle sotien kuten Ukrainan ja Gazan sodan takia.
Nyt Euroopassa nähtävät jättisateet ovat ehkä ilmastomuutoksen seurauksia toki salaliittoteoreetikot sekä muut ilmastomuutoksen kieltäjät panevat päänsä pensaaseen välttääkseen epämiellyttävän totuuden ympäristöstämme. Luontomme ja koko maapallon luonnontila on hätätilassa, joka ruokkii meidät sekä pitää meidät elossa niin kohtelemme sitä hävyttömästi toiminnallamme.
Tulevaisuudessa tulemme näkemään uuden kansainvaelluksen. Vuonna 2014–2015 alkanut pakolaiskiriisi on mittakaavaltaan suuri mutta ehkä näemme vielä suurimman kansainvaelluksen sitten ihmiskunnan historian, mikäli ennusteet kasaantuvat maapallon tilasta niin, että elinolosuhteet ovat sellaiset, että ihmiset lähtevät liikkeelle pakon edessä, kun ei ole vettä ja ruokaa eli perustarpeita saatavana. Vai onko toivoa olemassa meidän mielenlaatumme muutoksesta?
Ehkä on ehkä ei muutos totuttuun on aina kivulias mutta emme kenties palaa nuotiotulille vaan kohtuulliseen elämänkiertokulkuun jos hivenen kiristämme simaa kaikelle kuluttamiselle tässä krääsän tuotannon maailmassa. johon olemme valuneet tahtoen tai tahtomattamme. Suhteemme elämämme ylläpitäjään luontoon on luisunut ottajan rooliin, kun meidän tulisi hyödyntää sitä tasapainoisesti ja antaa sille elpymisen mahdollisuuden niin, että se kykenisi tuottamaan ruokaa ja muita tarpeitamme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
”Kestävä kehitys on paikallista ja globaalia yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyisillä sukupolvilla on. Tähän pyritään pääsemään niin, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa” (Lähde Motiva ).
Kirjoituksen tekniset tiedot
Kirjoitus on oikoluettu Microsoftin Word - ohjelmalla sekä manuaalisesti kirjoittajan toimesta. Olen yrittänyt rutistaa sanottavani n. 200–395 sanaan niin, että Internet lukemisen lainalaisuudet täyttyvät. Kirjoituksessa on sanoja 285 otsikko mukaan luettuna.
