Mediassa kirjoitetaan nyt usein, että ”heitetään bussin alle” ilmaisu liittyy johonkin kielteiseen asiaan, joka kerrotaan erilaisissa asiayhteyksissä (Jättää toinen henkilö huonoon tilanteeseen tai valoon, kun itse säilyy (ainakin lähes) kuivilla) Lähde Urbaani sanakirja). En tiedä mistä kyseinen kielikuva tulee ja mistä syystä sillä halutaan kuvata jotain merkityksellistä asiaa. Yritin etsiä vastausta kielikuvaan Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen sivuilta mutta sieltä ei vastausta löytynyt. Mielestäni se on huono kielikuva määrittelemään jotain tapahtumaa tai asiaa, kun rikkaassa suomen kielessämme asioita voi ilmaista moni eri tavoin ymmärrettävästi.
Mediassa kirjoitetaan nyt usein, että ”heitetään bussin alle” ilmaisu liittyy johonkin kielteiseen asiaan, joka kerrotaan erilaisissa asiayhteyksissä (Jättää toinen henkilö huonoon tilanteeseen tai valoon, kun itse säilyy (ainakin lähes) kuivilla) Lähde Urbaani sanakirja). En tiedä mistä kyseinen kielikuva tulee ja mistä syystä sillä halutaan kuvata jotain merkityksellistä asiaa. Yritin etsiä vastausta kielikuvaan Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen sivuilta mutta sieltä ei vastausta löytynyt.
Mielestäni se on huono kielikuva määrittelemään jotain tapahtumaa tai asiaa, kun rikkaassa suomen kielessämme asioita voi ilmaista moni eri tavoin ymmärrettävästi. Uskoakseni lauseen merkitys ei ole tuttu laajalle lukijajoukolle ja lukija voi joutua pohtimaan lauseen tai sanan tarkoitusperää tai merkitystä. Toki se voi avautua useille mistä on kysymys. Puhutussa kielessä se voi olla paikallaan mutta tiedotusvälineissä tulisi käyttää suomen kielen virallisia ilmaisuja.
Taannoin eräässä television ajankohtaislähetyksen haastattelussa toimittaja aloitti kysymyksen haastateltavalle ”onks”… hän toisti tätä lähetyksessä useita kertoja. En malttanut mieltäni ja lähetin kommentin vastaavalle toimittajalle mutta kuten yleensä kyseisestä toimituksesta ei saa vastausta kysymyksiin tai kommentteihin. Luonteva radio tai televisio haastattelu on tietysti paikallaan kuin myös painetussa lehdessä.
Kysymys kuuluukin, että onko äidinkieltämme syytä tärvellä julkisessa sanassa tarkoituksella tai tahattomasti. Suomalaiseen katukuvaan on ilmestynyt myös englanninkielisiä ravintolayritysten tai muita asiakkuuteen perustuvia palveluyrityksiä en tiedä lisääkö se esim. perunamuusin ja pihvin myyntiä tai parturin yritysnimen ollessa esim. M Room se tuo varmaan hohtoa parturituolissa istumiseen mene ja tiedä. Se on myönnettävä, että täällä kotikaupungissani enemmistö palveluyrityksistä toimii suomenkielisellä nimellä.
Lukija voi ajatella, että tämä on minun turhaa narinaani kieliasioilla, kun en itsekään ehkä hallitse äidinkieleni vivahde-eroja. Mielestäni meidän tulee suojella sen oikeamuotoista käyttöä tässä ja nyt kun maailma muuttuu kaikella tavoin kiihtyvään tahtiin. Kuka sitä muukaan pitäisi yllä, jos emme itse vaalisi kieltämme. Kieltämättä nykyajassa on syytä kyetä ilmaisemaan itseämme vierailla kielillä, kun hyvinvointiyhteiskuntamme on pääsääntöisesti vientituotteiden varassa toimiva yhteiskunta.
Kirjoituksen tekniset tiedot
Kirjoitus on oikoluettu Microsoftin Word - ohjelmalla sekä manuaalisesti kirjoittajan toimesta. Olen yrittänyt rutistaa sanottavani n. 200–395 sanaan niin, että Internet lukemisen lainalaisuudet täyttyvät. Kirjoituksessa on sanoja 297 otsikko mukaan luettuna.
