Politiikan sananparsiin on pesiytynyt ilkeämielisyys, joita esiintyy molemminpuolinen poliittista kenttää niin kansanedustajilta kuin ministeriaitiosta eduskunnassa kuten torstaina kuulimme, kun käsiteltiin opposition vaihtoehto budjetteja. Aitiosta heitettiin Vihreän eduskuntaryhmän päälle hähmäinen vaikutelma valtionvarainministerin sanoilla ”Pilveä poltellaan ja haaveillaan paremmasta maailmasta”. Tällaista halveeraavaa poliittista sanastoa ei ole aiemmin ehkä kuultu ministeriaitiosta. Halveeraavilla heitoilla vahvistetaan omaa poliittista viestiä ulospäin poliittisten kannattajien liehakoimiseksi.
Politiikan sananparsiin on pesiytynyt ilkeämielisyys, joita esiintyy molemminpuolinen poliittista kenttää niin kansanedustajilta kuin ministeriaitiosta eduskunnassa kuten torstaina kuulimme, kun käsiteltiin opposition vaihtoehto budjetteja.
Aitiosta heitettiin Vihreän eduskuntaryhmän päälle hähmäinen vaikutelma valtionvarainministerin sanoilla ”Pilveä poltellaan ja haaveillaan paremmasta maailmasta”. Tällaista halveeraavaa poliittista sanastoa ei ole aiemmin ehkä kuultu ministeriaitiosta. Halveeraavilla heitoilla vahvistetaan omaa poliittista viestiä ulospäin poliittisten kannattajien liehakoimiseksi.
Ennen vanhaan poliitikot sujauttivat sutkauksia tai kielikuvia puheisiinsa mutteivat loukkaavassa merkityksessä kuten ”kansavalta on, puhunut pulinat pois”. Tämä lentävä lausahdus on jäänyt elämään suomalaisessa politiikassa. Lausahduksen alkuperä on Keskustan puoluekokouksesta (Turussa1980). Sen sutkautti Johannes Virolainen, kun hän hävisi puheenjohtaja äänestyksessä Paavo Väyryselle. Sutkauksella valtioneuvos Virolainen opasti ihmisiä kunnioittamaan vaalintulosta.
Puheet ovat politiikassa kielikuviltaan muuttuneet tökeröiksi, eivätkä ne ole niin mairittelevia kohteelle eivätkä anna esittäjästään sivistynyttä mielikuvaa. Puheheitoissa on usein ”katujätkämäistä” sanastoa, joilla pyritään nolaamaan tai saattamaan erimieltä olevat poliittiset suuntaukset huonoon tai naurunalaiseen valoon.
Puheilla ja sanoilla demokartioissa on keskeinen asema, kun vaihdetaan mielipiteitä esillä olevista asioista, jotka päättyvät joko myönnytyksiin tai sovitteluratkaisuihin sekä ne synnyttävät mielialan, että kaikki saivat osuutensa ratkaisusta. Onko myös Suomeen rantautumassa rapakon takainen poliittinen käyttäytyminen mene ja tiedä mutta Trump-maassa, jopa presidentti nimittelee hankalia kysymyksiä esittävää toimittajaa ”possuksi”.
Trump on käytöksellään murentanut presidentti-instituution arvovallan Yhdysvalloissa mutta se vahvistaa todennäköisesti kannattajien mielialaa trumpismistä. Hankalien kysymysten tai tapahtumien tulessa esille kuten tällä viikolla tapahtunut ammuskelu Washington D.C.:ssä niin Trump syytti ex-presidentti Bidenia harjoitetusta maahanmuuttopolitiikasta.
Toimintapa näyttää olevan myös Suomen oikeistohallituksen agendalla, kun he syyttävät aina vaikeuksien tulessa edellistä hallitusta. Virheratkaisuja tekevät kaikki muttei niitten taakse tule piiloutua vaan tunnustaa rehellisesti, että tässä me mokasimme esim. voisi olla rehellinen siitä, että annoimme eduskuntavaaleissa liian isoja vaalilupauksia mm. kansantalouden haasteista.
Sen hetkisessä tilanteessa ehkä ei ollut kenelläkään näkemystä siitä, että millaiset tekijät tai haasteet ovat tulossa ratkaistavaksi päättäjien pöydälle ei edes Suomen ekonomisteilla. Jälkikäteistä nerokuutta näiltä ”talousviisailta” saadaan kuten Wahlroosilta noin viikko sitten, joka toistaa samaa mantraansa vuodesta toiseen. Björn Wahlroos voisi kaikkivoipaisuudessaan pysähtyä roomalaisen sanon äärelle pohtia mitä se merkitsee minun mielipiteilleni eli "Erehtyminen on inhimillistä".
Kirjoituksen tekniset tiedot
Kirjoitus on oikoluettu Microsoftin Word - ohjelmalla sekä manuaalisesti kirjoittajan toimesta. Olen yrittänyt rutistaa sanottavani n. 200–395 sanaan niin, että Internet lukemisen lainalaisuudet täyttyvät. Kirjoituksessa on sanoja 328 otsikko mukaan luettuna.
