Suomen eduskuntavaalit ovat n. vuoden päästä ja puolueet ovat rasvaamassa vaalivankkureitaan. Erityisesti perusuomalaiset näyttävät olevan nyt jo liikkeellä siitä syystä, että heidän kohdaltaan kannatusgallupien prosentit ovat alasuuntaisia. He nostavat tämän tästä kohuja, jossa he ovat taitavia ja ne ovat suuntautuvat omille kannattajille sekä ns. liikkuville äänestäjille. Lisäksi siinä on sellainen ulottuvuus, että näitten ympärillä sitten julkinen keskustelu pyörii kehää ja television aamuohjelmat eivät voi ohittaa aihetta keskusteluohjelmissaan.
Suomen eduskuntavaalit ovat n. vuoden päästä ja puolueet ovat rasvaamassa vaalivankkureitaan. Erityisesti perusuomalaiset näyttävät olevan nyt jo liikkeellä siitä syystä, että heidän kohdaltaan kannatusgallupien prosentit ovat alasuuntaisia. He nostavat tämän tästä kohuja, jossa he ovat taitavia ja ne ovat suuntautuvat omille kannattajille sekä ns. liikkuville äänestäjille. Lisäksi siinä on sellainen ulottuvuus, että näitten ympärillä sitten julkinen keskustelu pyörii kehää ja television aamuohjelmat eivät voi ohittaa aihetta keskusteluohjelmissaan.
Viimeksi puolueen puheenjohtaja Purra kommentoi Suomen Uutisissa 6.2. (puolueen äänenkannattaja) seuraavaan sävyyn; ”Tanskassa sosiaaliturva – erityisesti toimeentulotuki ja viimesijainen tuki – on sidottu 37,5 tunnin viikoittaiseen työvelvoitteeseen. Velvoite koskee erityisesti ulkomaalaisia ja sisältää yksinkertaisia tehtäviä, kuten siivousta tai risujen keräämistä, jotka eivät vie keneltäkään oikeaa työtä, Purra pohjustaa”. Hänen mielestään siivoustyö ei olisi oikeata työtä, ja tästä tietenkin nousi puheen pärinät julkisuudessa vasta-argumentein.
Puhtausala ry:n mukaan ”Suomessa on 6500 siivousalan yritystä sekä 70 000 siivousalalla (v. 23 ) työskentelevää henkilöä ja 26 000 kiinteistöhuollon työntekijä (v.23)”. Maahanmuuttajien osuus siivoustyöntekijöistä on n. 25 prosenttia”. Aikamoinen tylytuomio näissä ammateissa työskenteleville ja näyttää siltä, että valtionvarainministeri ei tunne alaa ja sen vaatimuksia.
Mikä sitten on oikeaa työtä ministeri Purran mielestä? Entinen puoluejohtaja Veikko Vennamo (SMP) sanoisi, että ”pelin politiikkaa”. Perusuomalaisten poliittiseen identiteettiin kuuluu, että median laineille heitetään poliittisia osittaistotuuksia, josta sitten syntyy poliittista kalabaliikkia, jota muut poliittiset liikkeet yrittävät ampua-alas sekä media ottaa aiheen jauhettavakseen.
Toisinaan heidän poliittinen ilmaherruutensa pysyy heidän otteessansa ja tuo heille vaaliuurnaan kautta kannatusta sekä poliittista valtaa. Tulevat eduskuntavaalit ovat äänestäjien käyttäytymisen kannalta vielä epäselvät, vaikka gallupit lupaavat nyt oppositiopuolueille vaalimenestystä.
Paljon riippuu siitä, että millainen äänestysprosentti (v.23 72,0 %) vaalista kehkeytyy, jos äänestysprosentti jää alle 60 prosenttia niin se hyödyttää oikeistopuolueita etenkin Kokoomusta. Kokoomuspuolueen kannattajat ovat uskollisia puolueensa äänestäjiä ja ovat vaalien varmoja äänestäjiä, johon puolueen on helppo tukeutua. Monenlaisia poliittisia peliliikkeitä voidaan nähdä mutta millaisia se näyttää eduskuntavaalien aluskuukaudet.
Kirjoituksen tekniset tiedot
Kirjoitus on oikoluettu Microsoftin Word - ohjelmalla sekä manuaalisesti kirjoittajan toimesta. Olen yrittänyt rutistaa sanottavani n. 200–395 sanaan niin, että Internet lukemisen lainalaisuudet täyttyvät. Kirjoituksessa on sanoja 299 otsikko mukaan luettuna.
