Monenlaisia ehdotuksia

Julkisudessa on ollut erilaisia ehdotelmia kalenterissa oleviin arkipyhiin. Ne perustuvat evankelisluterilaisen ja ortodoksin kirkon kirkkovuoteen. Suomen Valtioneuvoston asetukset ja laki määrittävät pyhäpäiviksi joulupäivän, uuden vuoden, loppiaisen, pitkäperjantain, pääsiäispäivän ja helatorstain sekä niiden palkallisuudesta on sovittu työehtosopimuksissa. Työhistoriani aikana vuosina 1973–1991 helatorstaita ja loppiaista vietettiin lauantaisin osittain työmarkkinajärjestöjen toiveesta yhtenäisen viiden päivän työajan vuoksi. Myöhemmin mm. helatorstai muutettiin alkuperäiselle paikalle. Nyt Elinkeinoelämän Keskusliitto EKL:n väistyvä toimitusjohtaja Häkämies ja Suomen Yrittäjien Pentikäinen ehdottavat arkipyhät siirrettäisiin viikonlopulle ja miljardööri Kyösti Kaikkonen (ent. Tokmannin omistaja) meni niin pitkälle, että hän ehdotti myös joulunsiirtoa viikonlopulle –

........**

Hallituksen politiikkaa voi sanoa nuivaksi suhtautumiseksi lapsiperheitä kohtaan nyt tietoon tulleiden valtion budjetin lisäleikkausien kohdentuessa juuri heihin. Hallitus herrat ja rouvat puhuvat rintarottingilla syntyvyyden kasvattamisesta, kun toisella kädellä lyödään lapsiperheitä vyönalle valtion budjetti leikkauksilla. Liitä tähän loppuun THL:n blogissa olevan erikoistutkijan Johannan Närvin erinomaisen analyysin asiaan. Linkistä pääsee lukemaan sitä ”Perhepolitiikan näköalattomuus näkyy syntyvyydessä” kannattaa lukea. Kirjoitus osoittaa miten tähän tultu, että syntyvyys laskee maassamme.

Julkisudessa on ollut erilaisia ehdotelmia kalenterissa oleviin arkipyhiin. Ne perustuvat evankelisluterilaisen ja ortodoksin kirkon kirkkovuoteen. Suomen Valtioneuvoston asetukset ja laki määrittävät pyhäpäiviksi joulupäivän, uuden vuoden, loppiaisen, pitkäperjantain, pääsiäispäivän ja helatorstain sekä niiden palkallisuudesta on sovittu työehtosopimuksissa. Työhistoriani aikana vuosina 1973–1991 helatorstaita ja loppiaista vietettiin lauantaisin osittain työmarkkinajärjestöjen toiveesta yhtenäisen viiden päivän työajan vuoksi. Myöhemmin mm. helatorstai muutettiin alkuperäiselle paikalle.

Nyt Elinkeinoelämän Keskusliitto EKL:n väistyvä toimitusjohtaja Häkämies ja Suomen Yrittäjien Pentikäinen ehdottavat arkipyhät siirrettäisiin viikonlopulle ja miljardööri Kyösti Kaikkonen (ent. Tokmannin omistaja) meni niin pitkälle, että hän ehdotti myös joulunsiirtoa viikonlopulle – aika överiksi meni tämä ehdotus K. Kaikkoselta.

Herrat perustelevat esityksiään sillä, että suomalaiset tekevät liian vähän töitä. Ihmetyttää miksi juuri nyt tällaisia keskusteluavauksia esitetään vai saiko Häkämiehen avaus työajoista ns. pienen lumipalloefektin aikaan? Ylen aamussa eräs keskustelija sanoi, että etteikö tuottavuutta pitäisi kasvattaa eikä työaikaa eli käytettyjä työtunteja käytettäisiin tehokkaammin valmistusmenetelmissä – mene ja tiedä todennäköistä on, että kirkot eivät muuta kantaansa kirkkovuoden kalenteriin.

Väestöliitto ehdotti Vauvarahastoa, jolla vauhditettaisiin syntyvyyden kasvua siitä voi lukea linkistä tarkemmin. Olisiko syntyvyyden laskulla syy-yhteyksiä perheitten taloudelliseen asemaan? Vaikka lapsia tai lasten saantia ei tule käsitellä kulueränä niin fakta on se, että perheiden taloudellinen asema tulee olla kohtuullinen, kun perhekoko kasvaa. Hallituksen politiikkaa voi sanoa nuivaksi suhtautumiseksi lapsiperheitä kohtaan nyt tietoon tulleiden valtion budjetin lisäleikkausien kohdentuessa juuri heihin.

Hallitus herrat ja rouvat puhuvat rintarottingilla syntyvyyden kasvattamisesta, kun toisella kädellä lyödään lapsiperheitä vyönalle valtion budjetti leikkauksilla. Liitä tähän loppuun THL:n blogissa olevan erikoistutkijan Johannan Närvin erinomaisen analyysin asiaan. Linkistä pääsee lukemaan sitä ”Perhepolitiikan näköalattomuus näkyy syntyvyydessä” kannattaa lukea. Kirjoitus osoittaa miten tähän tultu, että syntyvyys laskee maassamme.

Kirjoituksen tekniset tiedot

Kirjoitus on oikoluettu Microsoftin Word - ohjelmalla sekä manuaalisesti kirjoittajan toimesta. Olen yrittänyt rutistaa sanottavani n. 200–395 sanaan niin, että Internet lukemisen lainalaisuudet täyttyvät. Kirjoituksessa on sanoja 263 otsikko mukaan luettuna.