Törmäsin Teollisuusliiton sivulla sanaan
”level uppaa” aivoni nyrjähtivät siinä kohtaa sanaa, että mitä sanaparilla tarkoitetaan. Epäilin ensin kirjoitusvirhettä mutta sanapari oli edelleen tiedotteen otsikkona katsoessani tiedotetta. Eikä edes Kielitoimiston sanakirja kyennyt vastaamaan kyselyyn sanaparin tarkoitusperästä, joten piti kääntyä tekoälyn puoleen. Näin se vastasi; ”tiedostojen siirtäminen (Upload englanninkielinen termi), jolla tarkoitetaan esimerkiksi tiedoston, kuvan tai videon lataamista laitteeltasi internetiin (esim. palvelimelle tai pilvipalveluun)”. En tiedä onko tekoälyn vastaus oikein, kun sekin voi kuulemma joskus sakata vastauksissaan. Ajatuksissani pyöri, että mihin tällä pyritään suomenkielisessä maassa. Opiskellessani aikoinani kansanopistossa siellä korostettiin tiedotusopin tunneilla, että pitää miettiä sitä ketkä ovat vastaanottajia, jolle halutaan viestiä jostakin asiasta.
Törmäsin Teollisuusliiton sivulla sanaan ”level uppaa” aivoni nyrjähtivät siinä kohtaa sanaa, että mitä sanaparilla tarkoitetaan. Epäilin ensin kirjoitusvirhettä mutta sanapari oli edelleen tiedotteen otsikkona katsoessani tiedotetta. Eikä edes Kielitoimiston sanakirja kyennyt vastaamaan kyselyyn sanaparin tarkoitusperästä, joten piti kääntyä tekoälyn puoleen. Näin se vastasi; ”tiedostojen siirtäminen (Upload englanninkielinen termi), jolla tarkoitetaan esimerkiksi tiedoston, kuvan tai videon lataamista laitteeltasi internetiin (esim. palvelimelle tai pilvipalveluun)”. En tiedä onko tekoälyn vastaus oikein, kun sekin voi kuulemma joskus sakata vastauksissaan. Ajatuksissani pyöri, että mihin tällä pyritään suomenkielisessä maassa.
Opiskellessani aikoinani kansanopistossa siellä korostettiin tiedotusopin tunneilla, että pitää miettiä sitä ketkä ovat vastaanottajia, jolle halutaan viestiä jostakin asiasta. Lisäksi jos käyttää sivistyssanoja niiden yhteyteen tulee laittaa suomenkielinen vastine. Ilmeisesti tiedotteen laatija haluaa briljeerata tiedotteella (” tekoälyvastaus: taitojensa tai tietojensa esittelemistä korostetusti tai kerskuvasti)” saadakseen kosketuksen nuoriin teollisuusliiton jäseniin. Kyseessä on Teollisuusliiton kurssi, jonka aihepiiri on suunnattu nuorille. Aikamoista jos nuoria ei enää saada kursseille kuin kirjoittamalla sekakielisiä tiedotteita.
Olen kertonut aiemmin tai sitten en, että olen joskus matkustanut linja-autolla, jossa on täkäläisiä koululaisia (yläkoululaisia tai lukiolaisia) kanssa matkustajina. Niin he puhuvat keskenään lyhenteillä tai englannin tai suomen kielen sekoituksella, josta ei ymmärrä tällainen elämänsä ehtoopuolella oleva ukko yhtään mitään. Me suomalaiset tietysti puhumme omilla murteillamme puhekielessä mutta viralliset tekstit tai tiedotteet tulee olla molemmilla kotimaisilla kielillä ymmärrettäviä.
Kielitieteilijät sanovat, että suomen kielen lainasanoja on eniten lainattu ruotsin kielestä, joka johtunee Ruotsin vallan ajoilta Suomessa. Kiistämättä on selvää, että englanninkielinen sanasto tai muut kielilainat ovat tukeutunut Suomen liikkeiden tai yritysten nimistöön sekä erilaisia tuotteita mainostetaan sekakielellä (Suomi/Englanti) ja nyt ehkä nykynuorison sanastoon. Se millaiseksi suomen kielemme kehittyy ehkä sanavariaatioineen (muunnelmia) tulee ajan kuluessa näkyviin puhutussa tai kirjallisessa kielessämme.
Kirjoituksen tekniset tiedot
Kirjoitus on oikoluettu Microsoftin Word - ohjelmalla sekä manuaalisesti kirjoittajan toimesta. Olen yrittänyt rutistaa sanottavani n. 200–395 sanaan niin, että Internet lukemisen lainalaisuudet täyttyvät. Kirjoituksessa on sanoja 273 otsikko mukaan luettuna.
