Suomalaisessa politiikan keskusteluissa toistuu useasti oikeistohallituksen ja niiden edustamien puolueiden mantrana sellainen seikkaa, että toistetaan mitä edellinen hallitus teki väärin heidän mielestään tai jätti tekemättä. Näillä viesteillä pyritään kääntämään katse siihen, että nykyhallitus olisi saanut talouspoliittisen ”luun käteen” edelliseltä hallitukselta. Sen ymmärtäisi, jos väittämät sijoitettaisiin siihen viitekehykseen, jossa ne ovat tapahtuneet eli mm. pandemiakriisi ja Venäjä hyökkäyssota Ukrainaan ajoittuu edellisen hallituksen kauteen, vaikka suurin osa suomalaisista on jo ehkä unohtanut pandemian eli koronan vaikutukset omaan elämäänsä.
Suomalaisessa politiikan keskusteluissa toistuu useasti oikeistohallituksen ja niiden edustamien puolueiden mantrana sellainen seikkaa, että toistetaan mitä edellinen hallitus teki väärin heidän mielestään tai jätti tekemättä. Näillä viesteillä pyritään kääntämään katse siihen, että nykyhallitus olisi saanut talouspoliittisen ”luun käteen” edelliseltä hallitukselta.
Sen ymmärtäisi, jos väittämät sijoitettaisiin siihen viitekehykseen, jossa ne ovat tapahtuneet eli mm. pandemiakriisi ja Venäjä hyökkäyssota Ukrainaan ajoittuu edellisen hallituksen kauteen, vaikka suurin osa suomalaisista on jo ehkä unohtanut pandemian eli koronan vaikutukset omaan elämäänsä. Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronan pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020.
Maaliskuussa 2020 Suomessa alkoi sulutustoimet ja julistettiin poikkeusolot sekä yhteiskunnan toiminnan rajoitukset. Lisäksi korona iski yrityksiin tulomenetyksinä mm. ravintola-alalla. Valtiontaloudessa kului koronaan noin 16,4 miljardia euroa (summa eri lähteiden mukaan se on tuossa haarukassa) sekä epidemia heilutti talouttamme lisävelan muodossa eli tällaisessa tilanteessa mm. edellinen hallitus kävi poliittista mutapainia. Kansanedustaja Mäkynen kysyy nettisivullaan ”Aiheuttivatko Marinin ja Rinteen hallitukset Orpon ja Purran velat?”(julkaistu 8.9.2024). Se on aiheellinen kysymys ja kannattaa lukea, vaikka olisi erilaisia näkemyksiä aiheeseen.
Itse peilaan laajalla skaalalla erilaisia näkemyksiä eri lähteistä millä tavoin maamme asioita tulisi hoitaa. Pyrin tällä siihen, että politiikan realiteetit välkkyisivät kristallipallona aivoituksissani. Politiikka on onneksi moninapainen päätöksentekokehä eli se on demokratian ydintä, kun asioista saavutetaan yhteinen näkemys molemminpuolisilla myönnytyksillä. Yhteistenasioitten hoidossa sanelulla tai jääräpäisesti omista näkemyksistä kiinni pitäen tuppaa johtamaan lähes aina törmäyskurssille kuten elävässä elämässä ehkä myös näin tapahtuu. Istuvan hallituksen politiikkaa on fuskua siinä suhteessa, että niissä vedotaan omien virhearviointien paljastuessa edellisten päättäjien tekemiin toimiin eikä nähdä malkaa omissa silmissä.
Sanomattakin on selvää, että kansainvälinen talouspolitiikka on syöksykierteessä erilaisten konfliktien vuoksi. Herra Trump on erityisesti ahkeroinut näitten asioitten parissa ja aiheuttanut toimillaan sen, että osumaa saa myös pieni kansantalouteemme mikä näkyy mm. bensapumpuillamme. Vaikeaa tietysti on myöntää omia virheitään, kun vaaleissa annetaan ylimitoitettuja lupauksia kuten mm. uusia työpaikkoja 100 000 tai hyvinvointi yhteiskunta pelastetaan. No miltä näyttää? Hyvinvointi yhteiskuntaa ajetaan alas ja työttömiä on edelleen maaliskuussa-26 342 800. Nykyinen kansainvälinen talouspolitiikka tietysti asettaa reunaehtonsa istuvalle hallitukselle. Onko hallitus valinnut vääräntien politiikkatoimilleen? Se jää nähtäväksi mutta huolestuttavalta näyttää nyt tavallisen kansalaisen näkökulmasta katsottuna.
Kirjoituksen tekniset tiedot
Kirjoitus on oikoluettu Microsoftin Word - ohjelmalla sekä manuaalisesti kirjoittajan toimesta. Olen yrittänyt rutistaa sanottavani n. 200–395 sanaan niin, että Internet lukemisen lainalaisuudet täyttyvät. Kirjoituksessa on sanoja 336 otsikko mukaan luettuna.
