”Armotonta menoa” lauloi Sepi Kumpulainen vuonna 1991 huumorimusiikkia esittäessään ja armottomalta näyttää myös politiikan nykyhetkessä. Valtiovarainministeri Purra esitteli budjettiehdotuksen vuodelle 2027 mutta menemättä sen yksikohtaisemmin esitykseen niin ”armotonta menoa” on luvassa myös jatkossa kansalaisille. Orpon-Purran hallitus sitoo ainakin ensimmäiseksi vuodeksi myös tulevan hallituksen kädet vuoden-27 budjetilla, kun eduskuntavaalit pidetään vuonna 2027 keväällä.
Raikulipoika Rydman esittää, että tulevien vaalien voittaja sivuutetaan halitusta muodostettaessa, jos voittaja on SDP. Hän esittää, että hallitus muodostettaisiin perusuomalaisten (pääministeripuolue) johdolla ja se olisi keskustaoikeistolainen hallitus...
”Armotonta menoa” lauloi Sepi Kumpulainen vuonna 1991 huumorimusiikkia esittäessään ja armottomalta näyttää myös politiikan nykyhetkessä. Valtiovarainministeri Purra esitteli budjettiehdotuksen vuodelle 2027 mutta menemättä sen yksikohtaisemmin esitykseen niin ”armotonta menoa” on luvassa myös jatkossa kansalaisille. Orpon-Purran hallitus sitoo ainakin ensimmäiseksi vuodeksi myös tulevan hallituksen kädet vuoden-27 budjetilla, kun eduskuntavaalit pidetään vuonna 2027 keväällä.
Raikulipoika Rydman esittää, että tulevien vaalien voittaja sivuutetaan halitusta muodostettaessa, jos voittaja on SDP. Hän esittää, että hallitus muodostettaisiin perusuomalaisten (pääministeripuolue) johdolla ja se olisi keskustaoikeistolainen hallitus. Rydmaniin mukaan ”heidän kannatuksensa on nousut vuodessa lähes 5 prosenttiyksikköä ja hän unelmoi, että he nousevat kannatuksessa Kokoomuksen ohi”.
¹)Samantyyppisestä keskustaoikeistolaisesta hallituksesta unelmoitiin jo vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen. Tulevat eduskuntavaalit ovat vielä kirjoittamaton lehti mutta monenlaista voi vielä tapahtua ennen kuin kansalaiset ovat ilmaisseet tahtonsa vaaliuurnalla siitä mitkä poliittiset voimat johtavat maatamme vuoden 2027 vaalien jälkeen.
Espanjan Ceutan tapahtumat satavat poliittisesti oikeistolaisen ideologian laariin ja sitä käytetään siekailematta hyväksi heidän poliittisessa retoriikassansa. Pelottelemaan kansalaisia siirtolaistulvasta siitä, on nähty jo merkkejä niin Suomessa kuin Euroopassa viitaten viimeviikkojen Ceutan tapahtumiin. Tuleeko se vaikuttamaan kotimaan vaaleissa, se on kysymysmerkki mutta maahanmuutto on todennäköisesti keskiössä tulevissa vaalikeskusteluissa.
Siitä tulee pitämään huolen Perussuomalaiset-puolue koska se on heidän poliittista käyttövoimaansa. Se on toinen asia siivittääkö se heidät vallankahvaan, kun he ovat hallituskaudellaan yhdessä Kokoomuksen kanssa kepittäneet vähäosaisinta kansan oikein ”isän kädestä” leikkaamalla budjettia lähes kaikilta hallinnon aloilta niin, että voidaanko enää puhua Suomesta hyvinvointivaltiona.
Suomi on vedenjakajalla, sen suhteen miten ns. velkajarrulla taklataan valtionvelka vaurioittamatta perusteellisesti hyvinvointivaltion peruspilareita elin ja- sosiaaliturvan tasoa. Kuten sanottua tulevat eduskuntavaalit ovat suunnannäyttäjä millainen on Suomen lähi ja-pitkätähtäimen tulevaisuus. Tulevaisuutemme ei ole yksistään Suomen käsissä vaan siihen tulee vaikuttamaan myös maailman politiikka ilmastomuutoksineen ja turvallisuuden sekä vakauden näkökulma.
Kirjoituksen tekniset tiedot
Kirjoitus on oikoluettu Microsoftin Word - ohjelmalla sekä manuaalisesti kirjoittajan toimesta. Olen yrittänyt rutistaa sanottavani n. 200–395 sanaan niin, että Internet lukemisen lainalaisuudet täyttyvät. Kirjoituksessa on sanoja 279 otsikko mukaan luettuna.
¹) Edellinen keskustaoikeistolaisen hallituksen perustamisyritys
Silloin keskustan Paavo Väyrynen, kokoomuksen Ilkka Suominen ja RKP:n Christoffer Taxell (puheenjohtajat) olivat 1986 lopulla sopineet ns. ”kassakaappisopimuksella” , että he muodostavat hallituksen vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen. Toisin kävi, hallitus muodostettiin Harri Holkerin johdolla, kun tuli ilmi, että em. kassakaappisopimus oli solmittu. Hallituksen muodosti lopulta Kokoomus, SDP, RKP ja SMP (28.8.1990 erosi hallituksesta).
