Politiikassa ja valtiojohtajien ”ohi suun” puhumista on tapahtunut kautta aikain mutta se on nyt poliittisessa keskustelussa ollut lisääntymään päin. Presidenttimme Stubb loihe lausumaan, Slush-kasvuyritystapahtumassa kesiviikkona 18. päivänä, että ”Mitä enemmän datakeskuksia, sen parempi – ”Enemmän on enemmän”.
Samalla presidenttiparin Itsenäisyyspäivän (6.12.2026) vastaanoton teemana on suomalainen luonto ”aikamoinen” ristiriitaisuuden airueen maailma presidentin ajattelutavassa. Presidentti ei tuo esille Slush haastattelussa datakeskuksien kääntöpuolta, joita on pitkälista.
Politiikassa ja valtiojohtajien ”ohi suun” puhumista on tapahtunut kautta aikain mutta se on nyt poliittisessa keskustelussa ollut lisääntymään päin. Presidenttimme Stubb loihe lausumaan, Slush-kasvuyritystapahtumassa kesiviikkona 18. päivänä, että ”Mitä enemmän datakeskuksia, sen parempi – ”Enemmän on enemmän”. Samalla presidenttiparin Itsenäisyyspäivän (6.12.2026) vastaanoton teemana on suomalainen luonto ”aikamoinen” ristiriitaisuuden airueen maailma presidentin ajattelutavassa. Presidentti ei tuo esille Slush haastattelussa datakeskuksien kääntöpuolta, joita on pitkälista. Millaiset ovat niitten pysyvät vaikutukset työllisyyteen sitten kun konesalit hyrräävät täydellä teholla, ympäristövaikutukset, sähkökulutus, vedenkulutus (ne tarvitsevat jäähdytykseen vettä) jne.
Google ja sen tytäryhtiö Tuike Finlandin mm. luvattomat metsähakkuut Muhoksella eivät anna myönteistä julkikuvaa hankkeista taviksille. Eikä asiaa pese puhtaaksi edes Microsoftin anteeksipyyntö lain rikkomuksesta Muhoksella. Kaiken lisäksi, kun näistä luvattomista hakkuista ei tule mitään seuraamuksia yhtiölle. Tavallinen metsänomistaja saisi todennäköisesti rapsut, ellei jopa ehdollista vankeutta tällaisesta menettelystä. Suomen laki näissä yhteyksissä näyttää oleva niin kuin se luetaan?
Suomen poliittiset päättäjät näyttävät käsittelevän silkkihansikkain näitä teknologiajättejä, ettei ne vaan närkästyisi ja lähtisi maasta ovet paukkuen. Toinen asia on, se että ovatko nämä datakeskukset kultamunia Nokian tapaan Suomen kansantaloudelle sitä ei vielä tiedetä sen näyttää vain aika. Kaikki kynnelle kykenevät kunnat hamuavat nyt näitä datakeskuksia mailleen kiinteistöverojen toivossa ja mahdollisten työllisyysvaikutuksien takia. Näissä hankkeissa on monia epävarmuustekijöitä.
Arvioita on siitä, ettei ne ole merkittäviä työllistäjiä sijoitus paikkakunnillaan sitten kun konesalit ovat käynnissä. Toistaiseksi näitä tarvitaan, kun tekoälykehitys vauhdittaa niitten tarvetta mutta entä sitten kun tähän liittyvät teknologiat kehittyvät sille tasolle, että näitä datakeskuksia on liikaa. Suomi ei ole ainut maailman kolkka, jossa tämä datakeskus pöhinä käy kierroksilla.
Yleensä kansantaloutta ei tule pyörittää yhden kortin varassa, josta Nokia on hyvä esimerkki, jonka kilpailijat pudottivat kehityksen kyydistä. Näinä epävarmuuden aikoina ne ovat myös turvallisuuskysymys kun ”ilkeyksien tekijät” vaanivat verkoissaan aiheuttaakseen epäjärjestystä yhteiskunnille joko itsenäisinä tekijöinä tai toimeksiantajansa piikkiin. Näistä on esimerkkejä yllin kyllin. Tämä on loputon kilpajuoksu pahiksien ja hyviksien kesken mutta kuka näistä on voittaja ei voi kuin toivoa, että hyvikset.
KV-raportti ”Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n 19. marraskuuta 2026 julkaiseman World Energy Outlook 2026 raportin mukaan datakeskusten sähkönkulutus kaksinkertaistuu noin 1 000 terawattituntiin ja niihin liittyvät hiilidioksidipäästöt kasvavat 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä”
Kirjoituksen tekniset tiedot
Kirjoitus on oikoluettu Microsoftin Word - ohjelmalla sekä manuaalisesti kirjoittajan toimesta. Olen yrittänyt rutistaa sanottavani n. 200–395 sanaan niin, että Internet lukemisen lainalaisuudet täyttyvät. Kirjoituksessa on sanoja 313 otsikko mukaan luettuna.